Tervetuloa Star Zone Productionsin www-sivuille
SZ:n säännöt
Etusivulle

Star Zone Productionsin säännöt


Laadittu: 2.4.2003 / Päivätty: 22.12.2005

 

1§ YLEISTÄ

1.1§ Star Zone Productions on nimimerkki oikeussubjekteille, jotka kuuluvat edellä mainitun nimimerkin hallitukseen tai ovat em. nimimerkin jäseniä tai kannattajajäseniä.
1.2§ Star Zone Productions (jäljempänä SZ) ei ole oikeushenkilö.
1.3§ SZ:n kotipaikkakunta on Turku ja virallisena kielenä käytetään suomea.
1.4§ SZ:n perustajajäseniä ovat Johannes Tapani Lehto, Arimo Samuli Leppä ja Jarno Tapio Satopää. SZ on perustettu 31.10.1998.
1.5§ SZ:n pääasiallinen toimialue on Suomi.
1.6§ Nämä säännöt sitovat kaikkia, jotka ovat SZ:n hallituksen jäseniä, perustajajäseniä, jäseniä tai kannattajajäseniä.
1.7§ Näihin sääntöihin sovelletaan Suomen Lakia.
1.8§ Erimielisyydet käsitellään Turun Käräjäoikeudessa.

2§ TOIMINTA JA SEN TARKOITUS 

2.1§ SZ:n päätoimialueena on fiktiivisten ja dokumentaaristen videoiden tuotanto. Lisäksi SZ pyrkii levittämään videoharrastuksen suosiota ja opastamaan alalle uusia nuoria. Toiminta pyrkii osoittamaan nuorten voimaa ja mahdollisuuksia videoalalla. 
2.2§ SZ:n toiminnan tarkoituksena on tuottaa vähäistä voittoa SZ:lle sekä edistää §2.1 mainittuja asioita.
2.3§ Toiminta on vapaaehtoistoimintaa.
2.4§ Toiminta pyrkii tuomaan SZ:aa esille positiivisessa valossa.
2.4.1§ SZ pyrkii toimimaan läheisessä yhteistyössä Mediatalo Liskon kanssa auttaen sitä mm. osaamisen, talouden ja tekniikan alueilla, jos SZ:n hallituksessa on yksikin Mediatalo Liskon yhtiömiehistä.
2.5§ Jäsenillä, kannattajajäsenillä sekä hallituksen jäsenillä on vaitiolovelvollisuus sellaisissa asioissa, joiden ilmitulo ei ole SZ:n toiminnan kannalta suotavaa sekä kaikissa niissä asioissa, jotka hallitus päättää salaisiksi. Vaitiolovelvollisuus voidaan kumota vain SZ:n hallituksen tai tuomioistuimen päätöksellä. Hallitus voi päättää SZ:n asiakirjojen tai niiden osien salaamisesta. 

3§ NIMIMERKIN TOIMIELIMET

3.1§ SZ:n toimielimiä ovat vuosikokous ja hallitus.
3.2§ Vuosikokous on SZ:n ylin toimielin.

4§ VUOSIKOKOUS

4.1§ Vuosikokous tulee kutsua koolle vähintään joka 14. kuukausi.
4.2§ Hallitus kutsuu vuosikokouksen koolle aina kun se näkee sen tarpeelliseksi. Jäsen tai kannattajajäsen voi anoa hallitukselta vuosikokouksen koollekutsumista. Kokous on kuitenkin järjestettävä, jos vähintään 20% jäsenistä ja kannattajajäsenistä vaatii sitä.
4.3§ Kokouskutsu tulee antaa julkisesti tiedoksi vähintään kahta (2) viikkoa ennen kokousta. Julkiseksi tiedonannoksi luetaan internetilmoitus SZ:n virallisilla kotisivuilla. Hallituksen jäsenille kokouskutsu tulee antaa tiedoksi henkilökohtaisesti, ellei siitä aiheudu ylitsepääsemättömiä vaikeuksia.
4.4§ Vuosikokous on päätösvaltainen kun vähintään 70% hallituksen jäsenistä osallistuu siihen. Kokoukseen voi osallistua vain henkilökohtaisesti olemalla läsnä.
4.4.1§ Kokous on kuitenkin päätösvaltainen, jos hallituksen jäsenen/jäsenien poissaololle ei ole hyväksyttävää syytä. 
4.5§ Vuosikokouksessa ääni- ja puheoikeus on hallituksen jäsenillä, jäsenillä sekä kannattajajäsenillä. Jokaisella on käytössään yksi (1) ääni. Läsnäolo-oikeus on kaikilla Suomen kansalaisilla. Päätös tulee lainvoimaiseksi yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Tasatilanteessa arpa ratkaisee. 
4.5.1§ Ulkomaalaisen tulee anoa osallistumislupaa hallitukselta viimeistään viikkoa ennen kokousta.
4.5.2§ Osallistumislupahakemus voidaan evätä vain jos, 
4.5.2.1§ henkilön henkilöllisyys ei ole todettavissa luotettavasti
4.5.2.2§ henkilöllä ei ole, tai voidaan vahvasti epäillä, ettei henkilöllä ole laillista lupaa oleskella Suomessa
4.6§ Vuosikokouksen päätösvalta rajoittuu yleisluontoisiin päätöksiin, joiden mukaan hallituksen tulee toimia. Vuosikokouksessa valitaan uudet hallituksen jäsenet yhdeksi toimikaudeksi, joka kestää seuraavaan vuosikokoukseen asti. Sama henkilö voidaan valita uudelleen. Hallitukseen tulee valita aina SZ:n perustajajäsenet, jos he niin haluavat. Kuitenkin, jos perustajajäsen on eronnut tai erotettu SZ:sta häntä ei voida valita hallitukseen.
4.7§ Vuosikokouksessa tulee päättää tili- ja vastuuvapauden antamisesta edelliseltä/edellisiltä tilikausilta, ellei sitä ole tehty aikaisemmissa kokouksissa. Vuosikokous valitsee tilintarkastajiksi kaksi (2) luotettavaa täysvaltaista henkilöä, jotka tarkastavat SZ:n seuraavan tilikauden kirjanpidon. Vuosikokouksessa esitellään ja hyväksytään edellisen vuosikokouksen jälkeisen ajan toimintakertomus sekä 14 kuukaudeksi eteenpäin laadittu toimintasuunnitelma ja talousarvio.
4.8§ Vuosikokouksella on oikeus saattaa joku/jotkut/kaikki hallituksen jäsen(et) henkilökohtaiseen vastuuseen laiminlyönneistä kirjanpidon, näiden sääntöjen tai muiden päätösten osalta. Lisäksi toiminnasta, joka on kohdistunut jollain tavalla SZ:aa vastaan, voidaan saattaa edesvastuuseen. 
4.9§ Vuosikokouksen tulee päättää SZ:n yleisistä toimintalinjoista seuraavaksi 14. kuukaudeksi. Erityisen merkittävät projektit hallituksen tulee tuoda vuosikokouksen käsittelyyn ennen niiden toteuttamista, vuosikokouksen hyväksymistä ei kuitenkaan tarvita projektin toteuttamiseksi.
4.10§ Vuosikokous voi erottaa jäsenen tai kannattajajäsenen SZ:sta erittäin painavasta syystä. Jos mahdollista, kyseiselle henkilölle on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi, mutta hän on esteellinen häntä koskevasta erottamispäätöksestä. Perustajajäsenen erottamiseen tarvitaan 90%:n ääntenenemmistö. Erottamisesta ei voi vaatia mitään korvauksia.
4.11§ Vuosikokous voi velvoittaa 3/4 osan ääntenenemmistöllä hallituksen jäsenen, jäsenen tai kannattajajäsenen taloudellisiin korvauksiin haitasta tai vahingosta, jonka henkilö on aiheuttanut tahallisesti tai tuottamuksellisesti, välillisesti tai välittömästi SZ:lle.
4.12§ Jokaisella SZ:ssa mukana olevalla perustajäsenellä on veto-oikeus vuosikokouksessa.
4.12.1§ Äänestettäessä perustajajäsenen erottamisesta kyseisellä perustajajäsenellä ei ole veto-oikeutta. 


5§ HALLITUS

5.1§ SZ:n hallituksen muodostaa korkeintaan viisitoista (15) täysivaltaista luonnollisista henkilöä, jotka ovat Suomen kansalaisia.
5.1.1§ SZ:lla täytyy olla kaikissa tilanteissa hallitus. Jos hallitusta ei ole, toiminta tulee pysyttää ja SZ:n jäsenten, perustajajäsenten ja kannattajajäsenten tulee valmistella uusi vuosikokous, jossa valitaan uusi hallitus.
5.2§ Hallitus päättää yksinomaan kaikista SZ:n asioista sekä muutoksista SZ:ssa. Hallitus on vastuussa kaikesta SZ:n toiminnasta sekä sen aiheuttamista seuraamuksista. SZ:n toiminnan tulee perustua yksinomaan hallituksen päätöksiin.
5.3§ Hallituksen päätöksien tulee noudattaa näitä sääntöjä, Suomen Lakia ja hyvää tapaa. Päätöksien tulee edistää SZ:n toimintaa. Päätökset eivät saa olla haitallisia SZ:n toiminalle tai maineelle.
5.4§Hallituksen jäsenelle voidaan maksaa työkorvausta työpanoksesta SZ:n eteen, jos joku toinen hallituksen jäsen sitä ehdottaa, ja jos ehdotus saa kaikkien muiden hallituksen jäsenten kannatuksen. Äänestettäessä tietylle henkilölle maksettavista korvauksista on kyseessä oleva henkilö esteellinen äänestyksessä.
5.5§ Hallitus voi painavasta syystä hyllyttää jäsenen tai kannattajajäsenen seuraavaan vuosikokoukseen asti. Vuosikokouksessa tulee tehdä päätös joko erottamisesta tai hyllytyksen purkamisesta. Hyllytetyllä jäsenellä tai kannattajajäsenellä ei ole minkäänlaista oikeudellista suhdetta SZ:aan.
5.6§ SZ:n hallituksen jäsenet voivat erota hallituksesta ja samalla SZ:sta ilmoittamalla tästä kirjallisesti hallitukselle, eroaminen astuu voimaan kolmen (3) viikon kuluttua ilmoituksesta. Nämä eroamiset tapahtuvat omasta tahdosta eikä SZ ole velvollinen hyvittämään eroamisesta mitään. Näin ollen kaikki SZ:n omaisuus jää jakamattomana jäljelle jäävän SZ:n käyttöön. Eroava hallituksen jäsen ei voi vaatia mitään korvauksia eroamisestaan.
5.6.1§ Eroamisesta seuraava vuosikokous voi asettaa vastuuseen (4.8§ ja 4.11§) myös eronneen hallituksen jäsenen.
5.6.2§ Tämä menettely koskee myös perustajajäseniä. Perustajajäsenen erotessa hallituksesta hän eroaa samalla SZ:sta. Perustajajäsen, joka ei kuulu hallitukseen, voi erota SZ:sta 5.5§ mukaan.

6§ JÄSENET JA KANNATTAJAJÄSENET

6.1§ SZ:lla voi olla jäseniä ja kannattajajäseniä. Molemmat voivat olla joko luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä. Luonnollisten henkilöiden tulee olla Suomen kansalaisia ja oikeushenkilöiden tulee olla rekisteröity Suomeen. Oikeushenkilön tulee nimetä edustajakseen luonnollinen henkilö.
6.1.1§ Ulkomaalainen oikeussubjekti voi hakea jäsenyyttä vain hallituksen luvalla. Luvan myöntämisen perusteina käytetään 4.5.2.1§ ja 4.5.2.2§, sanaa "henkilö" sovelletaan myös oikeushenkilöön.
6.2§ Jäsenyyttä anotaan hallitukselta. Anottaessa anojan tulee luovuttaa SZ:lle henkilö- ja yhteystietonsa. Hallitus voi vaatia myös liittymishalukkuuden syyn selvittämisen.
6.3§ Hallitus myöntää jäsenyyden, ellei sen oleteta haittaavan SZ:n toimintaa tai tulevaisuutta.
6.4§ Liittyessään SZ:aan hakija antaa SZ:lle luvan käyttää henkilötietojaan SZ:n toiminnasta tiedottamiseen ja mainostamiseen sekä muihin käyttötarkoituksiin, jotka edistävät SZ:n toimintaa.
6.5§ Hakija sitoutuu noudattamaan näitä sääntöjä sekä kaikkia hallituksen päätöksiä ja hänen tulee toimillaan edesauttaa SZ:n toimintaa.
6.6§ Jäsenet ja kannattajajäsenet voivat erota SZ:sta ilmoittamalla siitä hallitukselle, ellei heidän ja SZ:n välillä ole muuta sopimusta. Eroaminen astuu voimaan, kun hallitus on saanut eroamisilmoituksen. Eroamisesta ei voi vaatia mitään korvauksia SZ:lta.
6.6.1§ Eronnut tai erotettu (4.10§) jäsen tai kannattajajäsen voidaan asettaa vastuuseen (4.8§ ja 4.11§) eroamista seuraavassa vuosikokouksessa.
6.7§ Kannattajajäsenen ja jäsenen erot:
6.7.1§ Kannattajajäsen
6.7.1.1§ haluaa liittymisellään osoittaa tukensa SZ:lle tai hän haluaa avustaa SZ:a joko taloudellisesti tai muulla tavalla. Hän haluaa saada tietoa SZ:n toiminnasta ja toimii SZ:n taustatukena.
6.7.1.2§ on etuoikeutettu saamaan tietoa SZ:n toiminnasta sekä SZ:n tulevaisuuden suunnitelmista. Kannattajajäsenille voidaan hallituksen päätöksellä myöntää erityisiä etuja. Kannattajajäsenellä on ääni- ja puheoikeus vuosikokouksessa.
6.7.2§ Jäsen
6.7.2.1§ haluaa liittymisellään olla aktiivisesti mukana SZ:n toiminnassa ja kehittää sitä hallituksen ja vuosikokouksen määräämään suuntaan.
6.7.2.2§ tuo oman henkilökohtaisen työpanoksensa SZ:n hyväksi (2.3§), mutta hän voi myös avustaa SZ:aa myös taloudellisesti.
6.7.2.3§ on oikeutettu osallistumaan hallituksen kokouksiin, jossa hänellä on myös rajoitettu puheoikeus. Hänellä on vuosikokouksessa ääni- ja puheoikeus.
6.7.2.4§ on oikeutettu saamaan erityisiä alennuksia sekä hänelle tulee tiedottaa ensisijaisesti hallituksen kokouksien päätöksistä tai hallituksessa esillä olevista asioista. Jäsen voi tuoda hallituksen kokouksiin aloitteita. Jäsenelle voidaan korvata hallituksen päätöksellä menoja, jotka ovat koituneet SZ:n hyväksi toimimisesta.
6.8§ SZ:n hallituksen tulee suosia jäseniä ja kannattajajäseniä tehdessään henkilövalintoja mm. projekteihin tai muihin vastaaviin tilanteisiin. Hetkellisesti tarvittava ylimääräinen työvoima pyritään saamaan jäsenien tai kannattajajäsenien keskuudesta. Myös tilauksia vastaanotettaessa jäsenten tai kannattajajäsenten jäsenyys tulee huomioida korvauksissa alennuksena. 6.8.1§ Jäsen on korkeampiarvoisempi kuin kannattajajäsen.


7§ TALOUS

7.1§ SZ:n taloudesta tulee pitää tarkkaa kirjanpitoa. Tilikausi on kalenterivuosi.
7.2§ Taloutta tulee hoitaa hyvän tavan mukaisesti aina SZ:n etua ajaen.
7.3§ SZ pyrkii taloudellisesti kannattavaan toimintaan.
7.4§ Kaikki SZ:n toiminnasta saatava voitto käytetään SZ:n toiminnan ylläpitämiseen sekä sen kehittämiseen.
7.4.1§ Osa tai koko tuotto voidaan käyttää myös Mediatalo Liskon toiminnan tukemiseen tai kehittämiseen, jos hallitus siitä päättää ja jos SZ:n hallituksessa on edes yksi Mediatalo Liskon yhtiömiehistä.
7.5§ Ellei hallitus toisin päätä, SZ:n hallituksen jäsenille ei makseta korvauksia SZ:ssa toimimisesta. Sen sijaan kaikki toiminnasta aiheutuneet kulut SZ pyrkii korvaamaan hallituksen jäsenille mahdollisimman nopeasti, kuitenkin ottaen huomioon, että hallituksen on tullut sopia tästä etukäteen.
7.6§ Ellei hallitus yksimielisesti toisin päätä, SZ ei maksa kenellekään palkkaa (2.3§).


8§ KOKOUKSET JA PÄÄTÖKSEN TEKO

8.1§ Kokoustyyppejä ovat vuosikokous ja hallituksen kokous.
8.2§ Vuosikokouskäytäntö on selostettu 4§.
8.3§ Vuosikokouksessa voidaan tehdä vain yleisluontoisia päätöksiä SZ:sta. Lisäksi vuosikokouksessa valitaan hallituksen jäsenet, vahvistetaan toimintakertomus, toimintasuunnitelma sekä talousarvio ja päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä.
8.4§ Varsinaiset päätökset tehdään hallituksen kokouksissa. Hallitus on ylin päätöksen tekevä toimielin (poikkeuksena asiat, jotka ovat vuosikokouksen toimivallan alaisia). Kaikki hallituksen jäsenet ovat tasa-arvoisia.
8.4.1§ Hallituksen kokous tulee kutsua koolle aina kun joku hallituksen jäsen tätä ehdottaa. Kokous tulee kutsua koolle vähintään 12h ennen kokousta ja se tulee saattaa jokaisen hallituksen jäsenen tiedoksi, ellei siitä aiheudu ylitsepääsemättömiä ongelmia.
8.4.2§ Kokous on päätösvaltainen, jos yli 70% hallituksen jäsenistä osallistuu siihen käyttämällä jotain/useampaa seuraavista tavoista:
8.4.2.1§ Olemalla henkilökohtaisesti läsnä.
8.4.2.2§ Käyttämällä etäviestintä.
8.4.2.3§ Käyttämällä valtuutettua edustajaa. 
8.4.2.4§ Tuomalla mielipiteensä todistettavasti esille ennen kokouksen alkua, jolloin se tulee huomioida päätösten teossa kuten läsnä olevan mielipide.
8.4.3§ Jokaisella hallituksen jäsenellä on käytössään yksi (1) ääni. Yksinkertainen ääntenenemmistö riittää päätöksen lainvoimaisuuteen, ellei asiassa ole vaadittu näiden sääntöjen tai aikaisemman kokouksen toimesta yksimielistä päätöstä. Tasatilanteessa arpa ratkaisee. Päätös astuu voimaan heti. SZ:n jäsenillä on kokouksessa läsnäolo- ja rajoitettu puheoikeus. Kannattajajäsenillä ei ole läsnäolo-oikeutta.
8.4.4§ Tarvittaessa hallituksen jäsenistä voidaan valita kokousvirkailijat. Hallitus voi valita itselleen puheenjohtajan hallituskaudeksi, joka toimii samalla koko SZ:n johtajana. Puheenjohtaja johtaa tässä tapauksessa hallituksen kokouksia, hänellä ei ole muita etuja.
8.4.5§ Hallituksen kokouksista ei tarvitse pitää pöytäkirjaa. Pöytäkirjaa tulee pitää kuitenkin kaikista SZ:n toiminnan, talouden ja voimavarojen kannalta suurista päätöksistä. Pöytäkirja tulee laatia aina kun joku hallituksen jäsenistä sitä pyytää.
8.4.6§ Hallituksen jäsen voi tuoda ilmi eriävän mielipiteensä päätöksestä. Tällöin hän on henkilökohtaisesti vastuuvapaa päätöksen seuraamuksista. Hän ei voi myöskään saada itselleen henkilökohtaista hyötyä, joka on saavutettu päätöksen avulla. Kokouksessa, jossa esitetään eriävä mielipide tulee laatia pöytäkirja.
8.4.7§ Hallitus voidaan kutsua hätäkokoukseen välittömästi, jos kaikki hallituksen jäsenet ovat läsnä, muussa tapauksessa viiden (5) minuutin varoitusajalla. Hätäkokoukseen tulee osallistua vähintään 1/2 hallituksen jäsenistä samoin edellytyksin kuin tavalliseenkin kokoukseen (8.4.2§). Kokouskutsu tulee pyrkiä toimittamaan kaikille hallituksen jäsenille. Hätäkokouksen päätökset tulee vahvistaa tavallisessa hallituksen kokouksessa kahden (2) viikon sisällä, jotta päätös säilyttää lainvoimansa. Päätös, jota ei uusita, menettää lainvoimansa kahden (2) viikon kuluttua päätöksestä. Hätäkokouksessa ei voida päättää nimimerkin lakkauttamisesta eikä henkilöasioista.
8.4.8§ Hallituksen tulee olla täysin yksimielinen kaikista päätöksistä, jotka koskevat yli 30% SZ:n pääomasta, koskevat SZ:n rekisteröitymistä tai lopettamista tai jotain SZ:n henkilöasiaa.

9§ NIMENKIRJOITTAMINEN JA VASTUU

9.1§ Nimimerkki Star Zone Productionsin nimen voi kirjoittaa jokainen hallituksen jäsen hallituksen päätöksellä. Merkitykseltään vähäisissä asioissa perustajajäsenet voivat kirjoittaa Star Zone Productionsin nimen ilman hallituksen päätöstä, jos hän/he olettaa/olettavat vilpittömästi, että hallitus hyväksyisi tämän.
9.2§ Hallituksen jäsenet ovat luonnollisina henkilöinä vastuussa kaikista hallituksen tekemistä oikeustoimista.
9.3§ SZ:n tulee pyrkiä kaikin mahdollisin tavoin vastaamaan tehdyistä sitoumuksista ja oikeustoimista nimimerkkinä eikä luonnollisina henkilöinä.
9.4§ Erimielisyydet vastuu kysymyksissä ratkaistaan tarpeen vaatiessa Turun Käräjäoikeudessa luonnollisten henkilöiden kesken. SZ:a edustaa hallituksen nimittämä edustaja, jos se on mahdollista.

10§ SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

10.1§ Näitä sääntöjä voidaan muuttaa ainoastaan vuosikokouksessa.
10.2§ Näiden sääntöjen muuttamiseen tarvitaan 3/4 kannatus. Sääntömuutos-aloitteesta tulee ilmoittaa kokouskutsussa. Jos aloite sääntömuutokseen tulee vuosikokouksessa, sääntöjä voidaan muuttaa vasta seuraavassa vuosikokouksessa.
10.3§ Näitä sääntöjä voidaan täydentää vuosikokouksessa lisäämällä pykäliä, jotka eivät ole ristiriidassa aikaisempien pykälien kanssa, 1/2 kannatuksella.

11§ NIMIMERKIN PURKAMINEN

11.1§ SZ tulee purkaa (jäljempänä hajottaminen) vain jos SZ:n hallitus yksimielisesti niin päättää (100% äänistä).
11.1.1§ SZ:ssa mukana oleva(t) perustajajäsen(et) tulee pyrkiä kutsumaan hallituksen kokoukseen, jossa käsitellään nimimerkin hajottamista.
11.1.2§ Perustajajäsen(et) voi/voivat estää hajottamisen ilmoittamalla eriävän mielipiteen hallitukselle myönteisen päätöksen jälkeen. Tällöin hallitus puretaan, hallituksen jäsenet perustajajäseniä lukuunottamatta joutuvat eroamaan SZ:sta ja vuosikokous tulee kutsua ensitilassa koolle. Ellei vuosikokouksessa saada muodostettua uutta hallitusta, joka nauttii enemmistön luottamusta vuosikokouksessa, nimimerkki hajotetaan. Jos näin tapahtuu, siirtyvät omaisuuden jako ja velkojen maksuvelvollisuus perustajajäsenelle/-ille, joka/jotka esitti/esittivät eriävän mielipiteen. 
11.2§ SZ:n hajotessa nimimerkki lakkautetaan ja kaikki omaisuus siirretään luonnollisille henkilöille.
11.2.1§ Osa omaisuudesta voidaan siirtää myös Mediatalo Liskolle, jos hallitus siitä yksimielisesti niin päättää ja jos SZ:n hallituksessa on yksikin Mediatalo Liskon yhtiömiehistä.
11.3§ SZ:n hajottamisesta ja sen yhteydessä tehtävistä toimenpiteistä tulee laatia pöytäkirja.
11.4§ Hajoamistapauksessa kaikki SZ:n toteuttamat projektit keskeytetään. Keskeytyksistä aiheutuvat mahdolliset kulut katetaan omaisuuden myynnillä. Myös mahdolliset velat maksetaan pois omaisuuden myynnillä. Jos omaisuus ei riitä kulujen kattamiseksi velkasumma jaetaan tasan hajoamishetkellä hallituksessa olevien kesken (poikkeus 11.12§), jotka sen jälkeen itse vastaavat velkojen maksusta.
11.4.1§ SZ:n hajoamistapauksessa, voidaan SZ:n velvoitteita ja velkoja siirtää Mediatalo Liskolle, jos siitä purkamisen yhteydessä yksimielisesti niin päätetään ja jos niiden siirtämiseen saadaan lupa Mediatalo Liskolta sekä velkojilta ja velvoitteiden kohteilta.
11.5§ Hajoamistapauksessa omaisuus on tasan jaollinen kaikkien hallituksen jäsenten kesken (poikkeus 11.1.2§).
11.6§ Kiinteän pääoman jaossa tasan jokaisen hallituksen jäsenen (poikkeus 11.1.2§) kesken noudatetaan seuraavaa toimintamallia: Omaisuus pyritään ensisijaisesti myymään parhaaseen mahdolliseen hintaan joko SZ:n sisälle tai ulkopuolelle, mutta minimihintaa ei ole. Saadut varat jaetaan muiden varojen kanssa tasan hallituksen jäsenten välillä. Ellei kiinteää omaisuutta tai osaa siitä saada myytyä lainkaan se tulee arpoa hallituksen jäsenten välillä. Arpa on tällöin ratkaiseva tekijä omaisuuden jaossa. Jollei arvan kanssa voida jakaa lukumääräisesti tasan kaikkea omaisuutta loppu tulee lahjoittaa nuorisoelokuvausta edistävälle taholle. Tässä tulee huomioida, että SZ:n omaisuudeksi luetaan ainoastaan se, mikä aikaisemmin laadituissa pöytäkirjoissa määritellään SZ:n omaisuudeksi ja jonka hankkimisesta SZ:lla on olemassa maksutosite. Jos jokin osa kiinteästä omaisuudesta on saatu lahjoituksena tulee sen ilmetä aikaisemmista pöytäkirjoista.

Nämä säännöt on hyväksytty Star Zone Productionsin
vuosikokouksessa 2.4.2003.
Säännöt astuvat voimaan 2.4.2003 ja samalla aikaisemmat säännökset ja päätökset, jotka ovat näiden sääntöjen kanssa ristiriidassa menettävät lainvoimansa.

 

Näihin sääntöihin on I ylimääräisen vuosikokouksen 2005 päätöksellä lisätty 22.12.2005 kohdat 2.4.1., 7.4.1., 11.2.1. ja 11.4.1.



PERUSTAJAJÄSENET

JOHANNES LEHTO    ARIMO LEPPÄ   JARNO SATOPÄÄ

© Star Zone Productions 2006. Kaikki oikeudet pidätetään.